Nimellinen valaistusvoimakkuus

Ns. nimellinen valaistusvoimakkuus on varustetun huoneen keskimääräinen valaistusvoimakkuus suhteessa valaisimen keskimääräiseen ikääntymiskuntoon.

Uuden valaistusjärjestelmän uuden arvon määrittämiseksi nimellisvalaistusvoimakkuus oli kerrottava suunnittelukertoimella 1,25, koska tämä viittaa aina keskimääräiseen ikääntymiseen. Se mitataan ja määritetään yksikössä lux.

Nimellistä valaistusvoimakkuutta käytettiin sitten esimerkiksi työpaikkaohjeissa, jolloin asianmukaiset valaistusolosuhteet koskivat vaakasuoraa työtasoa 85 cm:n korkeudella lattiasta. Esimerkiksi IT-työskentelyyn toimistossa suositeltiin 500 luksia ja piirustustoimistoissa kaksinkertainen määrä luksia.

Kaikki tämä oli tärkeää oikeiden valaistusolosuhteiden määrittämiseksi, sillä vain näin pystyttiin suorittamaan visuaalisia tehtäviä ilman silmien liiallista rasitusta.

Nykyään nimellisvalaistusvoimakkuutta ei kuitenkaan enää käytetä valaistusstandardeissa. Sen sijaan DIN EN -standardeissa määritetään nyt valaistusvoimakkuuden arvoille niin sanotut ylläpitoarvot.

Näissä uusissa arvoissa otetaan huomioon myös valonlähteiden likaantumisesta ja vanhenemisesta johtuva valaistusvoimakkuuden väheneminen.